Vuodenvaihteen arkipyhäkorvaukset

30.11.2017


Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23 luvun mukaisesti korvattavia arkipyhiä ovat vuodenvaihteessa 2017–2018 seuraavat:

  • joulupäivä (maanantai 25.12.2017)
  • tapaninpäivä (tiistai 26.12.2017)
  • uudenvuodenpäivä (maanantai 1.1.2018)

 

Arkipyhäkorvauksen suuruus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan (8 x keskituntiansio). Osa-aikatyöntekijän arkipyhäkorvaus lasketaan kertomalla edellä mainittu arkipyhäkorvaus työviikon säännöllisten työtuntien lukumäärän ja luvun 40 osamäärällä.

Viikko- tai kuukausipalkalla olevalle työntekijälle ei erillistä arkipyhäkorvausta makseta, vaan hän saa myös arkipyhäviikolta normaalin palkkansa vähentämättömänä.

Työssä arkipyhänä

Arkipyhäkorvaus maksetaan myös työntekijälle, joka työtuntijärjestelmän taikka muuten suostumuksensa mukaisesti (ylityö) on työssä arkipyhänä. Tämän lisäksi työntekijälle maksetaan ylityölisä, jos työ on samalla ylityötä ja sunnuntaityökorotus niiltä päiviltä, jotka ovat kalenteriin punaisella merkittyjä pyhäpäiviä.

Ylityötä, sunnuntaityötä ja viikkovapaan aikana tehtävää työtä koskevat määräykset löytyvät teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 20 luvusta ja vastaavasti myös muiden sopimusalojen työehtosopimusten työaikamääräyksistä.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytykset

Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle seuraavin edellytyksin:

 1) Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt ennen arkipyhää vähintään yhden kuukauden.

Esimerkki:
Jos työntekijän työsuhde on alkanut lauantaina 25.11., on hän oikeutettu saamaan arkipyhäkorvauksen joulupäivältä 25.12. 

2) Lisäksi edellytetään, että työntekijä on ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.

Esimerkki:
On sovittu tai määrätty jouluaattoa (24.12.) edeltävä perjantai 22.12.) ja tapaninpäivän jälkeinen keskiviikko (27.12.) työajan tasaamispäiviksi (pekkaspäiviksi). Tällöin viimeinen arkipyhiä edeltävä työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä ja siis edellytyspäivä on torstai 21.12. Sitä lähinnä seuraava työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä on keskiviikko 27.12. Saadakseen arkipyhäkorvauksen joulupäivältä ja tapaninpäivältä työntekijän tulee olla työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti edellytyspäivänä (joko 21.12. tai 28.12.).

Jos työntekijä laiminlyö noudattaa työtuntijärjestelmän mukaista työaikaa sekä 21.12. että 28.12., menettää hän oikeuden arkipyhäkorvaukseen yhdeltä peräkkäisistä kahdesta arkipyhästä (25.12., 26.12.). Yhdestä siis maksetaan.

Luvaton poissaolo työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväksi sattuvana arkipyhänä

Jos työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaan velvollinen työskentelemään myös arkipyhänä (ma-pe) ja hän on poissa työstä muusta kuin hyväksyttävästä syystä, ei arkipyhäkorvausta makseta.

Arkipyhäkorvaus poissaolon ajalta

Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ole velvollinen työskentelemään arkipyhäkorvaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä. Hän ei tästä huolimatta menetä oikeuttaan arkipyhäkorvaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu:

  • vuosiloman (talviloman) ajalle,
  • ajalle, jolta työnantaja maksaa sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa,
  • työehtosopimuksen 31.3 kohdassa tarkoitetun alle 10-vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvan palkallisen poissaolon ajalle,
  • taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen arkipyhää kestäneen lomautuksen ajalle tai
  • lakisääteisen isyysvapaan ajalle.

Luettelo on tyhjentävä.

Vuosiloma arkipyhäviikolla

Työntekijän vuosiloma (useimmiten talviloma) voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten, että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi. Tällaisia vuodenvaihteeseen sijoittuvia päiviä ovat sunnuntait,   jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä sekä uudenvuodenpäivä ja loppiainen. Jos vuosiloma määrätään tai sovitaan alkavaksi maanantaina 25.12.2017, sisältyy ko. lomaviikkoon neljä vuosilomalain mukaista arkipäivää (keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai). Jos kaikki kuusi talvilomapäivää on tarkoitus pitää yhtäjaksoisesti, jatkuu vuosiloma vielä seuraavan viikon tiistain ja keskiviikon. (maanantai 1.1.2018 on uudenvuodenpäivä).

Turhien epäselvyyksien välttämiseksi on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat selvitetään työnantajan kanssa etukäteen. On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä vuosilomapalkan lisäksi.

Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos se johtaa vuosilomaan kuuluvien vapaiden arkipäivien vähenemiseen. Näin ei käy, jos viimeistä lomapäivää seuraa lomaan kuulumaton vapaa arkipäivä, esimerkiksi lauantai.

Arkipyhäkorvaus ja lomautus

Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin ja tuotannollisin syin toimeenpannun lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu lomautuksen alusta lasketun 15 ensimmäisen kalenteripäivän ajalle. Lisäksi myös kuukauden työsuhde-edellytyksen on täytyttävä.

Seuraava esimerkki valaisee asiaa:

Joulupäivä on maanantai 25.12. Jos lomautus on alkanut aikaisintaan maanantaina 11.12., arkipyhäkorvaus maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta.

Jos lomautus päättyy niin, että työntekijä on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä arkipyhää seuraavana työtuntijärjestelmän mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä), arkipyhäkorvaus maksetaan.

Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen työajan lyhennyksenä, maksetaan arkipyhäkorvaus normaalisti, riippumatta siitä, kuinka pitkään järjestely on kestänyt.